Punkit, hyppyhäntäiset, valeskorpionit

Acari, Collembola, Pseudoscorpiones

Kuvaus

Hämähäkkieläimiin kuuluvia punkkeja elää Suomessa satoja lajeja. Ne ovat elintavoiltaan hyvin monenlaisia. Jotkin lajit elävät maaperässä ja syövät lahoavaa kasviainesta tai pyydystävät muita hyönteisiä. Kasvien kannalta hankalampia ovat lajit, jotka imevät kasvinestettä. Ne vikuuttavat kasvia ja voivat peittää sen kutomallaan seitillä. Äkämäpunkkien vioitus näkyy erilaisina kasvuhäiriöinä kasvien lehdissä, varsissa ja juuristossa. Ihmistä piinaa pari lajia, jotka imevät verta.  

Punkeilla on yhtenäinen ruumis ja aikuisilla punkeilla on yleensä neljä jalkaparia, toukkavaiheella vain kolme jalkaparia. Punkeilla ei ole tuntosarvia eikä siipiä.  

Hyppyhäntäisiä löytyy lehtikarikkeesta, mullasta ja kompostista ja niitä on suotuisissa oloissa tuhansia kuutiossa multaa. Hyppyhäntäiset muodostavat 1-5 % maaperän biomassasta ja ne ovat tärkeitä maaperän ravinnekierron ylläpitäjiä. Nimensä ne ovat saaneet peräpäässään olevasta hyppyhangosta, jonka avulla ne voivat singahtaa lähes 10 sentin matkan. Suomessa on tavattu yli 200 lajia. Lajista riippuen niiden koko ja väri vaihtelee valkoisesta vaalean ruskeaan, punaiseen, jotkut ovat kirjavia. Pienimmät ovat noin millin kokoisia, suurimmat noin 5 mm.

Valeskorpionit ovat 1–5 mm pituisia, ruskeansävyisiä hämähäkkieläimiä, joilla on kahdeksan jalkaa ja parilliset, pitkät sakset. Valeskorpionit muistuttavat hieman skorpioneja, vaikkei niillä olekaan myrkkypistintä takapäässään. Ruumis on soikea tai pisaran muotoinen. Valeskorpionit ovat petoja, jotka syövät muita pieniä selkärangattomia. Suomesta on löydetty 18 valeskorpionilajia.

Punkki kasvin lehdellä

Punkki kasvin lehdellä

Kompostissa elävä punkki

Kompostissa elävä punkki

Maaperässä elävä punkki

Maaperässä elävä punkki

Hyppyhäntäisiä keväthangella

Hyppyhäntäisiä keväthangella

Hyppyhäntäinen

Hyppyhäntäinen

Lajit